Tutkimusapurahat ja muut avustukset
Metsänjalostussäätiö jakaa avustuksia metsäpuiden jalostusta edistävään tutkimus- ja kehittämistyöhön sekä alan tiedotukseen ja koulutukseen. Haettavaksi esitetään suuruusluokaltaan noin 5003000 apurahoja. Apurahojen hakuaika on yleensä tammi-helmikuussa, ja siitä ilmoitetaan Metsälehdessä. Apurahaa voi hakea vapaamuotoisella hakemuksella, jotka tulee lähettää määräaikaan mennessä sähköpostilla osoitteeseen: . Hakemuksiin ei liitetä suosituksia tai ansioluetteloita. Lisätietoja saa toiminnanjohtajalta.Tiedustelut: Toiminnanjohtaja Matti Haapanen, puh. 050 391 2521, e-mail:
Metsänjalostussäätiön tunnustuspalkinto vuonna 2009 myönnettiin dosentti Tuija Aroselle
Metsänjalostussäätiön hallituksen puheenjohtajan, professori Teemu Teerin puhe palkinnon luovutustilaisuudessa 27.4.2009:
Dosentti Tuija Aronen väitteli vuonna 1996 täällä Punkaharjulla Luston auditoriossa aiheenaan geeninsiirtomenetelmien soveltaminen mäntyyn. Hän oli ensimmäisiä metsäpuiden biotekniikkaan erikoistuneita tutkijoita maassamme ja on sen jälkeen kehittänyt ansiokkaasti tätä alaa toimien tutkijana Metlan Punkaharjun toimintayksikössä.
Keskeinen teema Arosen tutkimuksessa on ollut kasvullisten lisäysmenetelmien kehittäminen metsäpuilla. Koeputkessa tapahtuva lisäys on tärkeä vaihe geeninsiirrossa, mutta aivan kuten väittelyvuonna 1996, geenitekniikoiden soveltaminen metsäpuille on alue, jonka käytännön merkitys metsäpuiden jalostukselle on vielä avoin.
Eliittigenotyyppien monistaminen kasvullisesti metsäpuiden taimituotantoa varten on kuitenkin menetelmä, jonka sovellukset ovat paljon lähempänä, paljon konkreettisempia ja vaikutuksiltaan paljon paremmin ennakoitavissa kuin vielä tutkimusasteella olevan geeninsiirron. Kasvullisella lisäyksellä voidaan monistaa risteytyksessä syntynyt edullinen geeniyhdistelmä tehokkaammin kuin perinteisellä siemenviljelyllä. Tiedetään, että havupuilla voidaan saada 40-50% jalostushyöty kasvullista lisäystä hyödyntämällä pullonkaulana soveltamiselle on kuitenkin lisäysmenetelmien rajallinen kapasiteetti ja hinta.
Tuija Arosen tutkimuksissa on kehitetty koeputkimenetelmiä kasvulliseen lisäykseen. Koeputkessa kasvullisia alkioita voidaan lisätä periaatteessa rajatta. Käsityönä lisättyjen taimien hinta on vielä viisinkertainen siementaimiin verrattuna, mutta solukkoviljelymenetelmät ovat automatisoitavissa.
Käytännön metsänjalostuksen kannalta kasvullinen lisäys tulee olemaan ensimmäinen biotekniikan sovellus. Sen avulla voidaan hyödyntää risteytys-valintajalostuksen aineiston terävin kärki ja samalla valmistautua myös geenitekniikan sovelluksiin tulevaisuudessa. Menetelmän potentiaali koko Suomen metsätalouden kannalta on huikea. Tuija Arosen työ on raivaamassa kaikkein tärkeimpiä esteitä metsänjalostuksen tehokkaamman hyödyntämisen tieltä.
Metsänjalostussäätiö haluaa palkita Tuija Arosen 5000 euron tunnustuspalkinnolla hänen ansioistaan metsäpuiden bio- ja geenitekniikan tutkijana sekä näiden tieteenalojen käytännön metsänjalostussovellusten, erityisesti kasvullisen lisäyksen merkityksen ja mahdollisuuksien edistäjänä ja puolestapuhujana.